Helsingin seurakunta 2020-luvulla

Jari Haukka ja Jefim Brodkin 31.1. 2020

Olemme halunneet tuoda esiin havaitsemiamme ongelmia ja haasteita seurakunnan tulevaisuudessa. Alle olemme koonneet ideoita ja ajatuksia liittyen Helsingin ortodoksisen seurakunnan toimintaan tulevan valtuustokauden aikana.

Seurakunnan jäsenyys

Seurakunnan tavoitteena tulisi olla jäsenmääränsä lisääminen ja seurakuntalaisten aktivoiminen kirkon yhteydessä elämiseen. Demokraattisen päätöksenteon edellytyksenä on seurakuntalaisten aktiivinen osallistuminen siihen. Päätöksenteon ja hallinnon avoimuus antaa väylän vaikuttamiseen ja mahdollistaa julkisen keskustelun.

Ehdotus: Seurakunnanvaltuuston ja -neuvoston pöytäkirjojen liitteineen tulee olla seurakunnan nettisivuilla kaikkien luettavissa. Myös merkittävien päätösten valmistelussa täytyy seurakuntalaisille antaa aito mahdollisuus vaikuttaa ja tuoda oma mielipiteensä julki.

Helsingin seurakunnan alueella asuu suuri joukko ulkomailla syntyneitä ortodokseja mm. Venäjältä, Virosta, Lähi-idästä, Etiopiasta ja Eritreasta, jotka eivät ole seurakunnan jäseniä. Monille mahdollisille uusille seurakuntalaisille kirkon jäsenyys eri velvoitteineen, kuten kirkollisvero, voi olla vaikeaa.

Ehdotus: Seurakunta pyrkii eri toimin saamaan eri etnistä alkuperää olevat ortodoksiset kristityt jäsenikseen. Tämä on toteutettava siten, että uudet jäsenet voivat tuntea itsensä tervetulleiksi ja että heidän oma kulttuuriperintönsä otetaan kunnioittavasti vastaan.Seurakunta selvittää kannatusjäsenyyden mahdollisuutta. Se tarkoittaa 20–50 euron suuruista kuukausittaista maksua, johon sisältyy Ortodoksiviestin tilaus. Tämä kannattajajäsenyys olisi mahdollinen vain henkilöille, jotka eivät ole koskaan olleet Suomen ortodoksisen kirkon jäseniä.

Ristisaatot (https://ort.fi/ristisaatto/ ) ovat tehokas keino viestiä ortodoksisesta uskosta ympäröivään yhteiskuntaan.

Ehdotus: Helsingin seurakunta tukee ja tiedottaa tehokkaasti vuoden 2020 ristisaatoista Helsingissä. Tiedotus on kohdistettava kaikkiin Suomen ortodokseihin riippumatta etnisestä taustasta tai kotipaikasta. Tiedotus ja lista kaikista alueen ristisaatoista (aika ja reitti) on viipymättä lisättävä vähintään seurakunnan nettisivuille. Seurakunnan on tuotettava materiaalia ristisaattoon osallistujille – esimerkiksi pieniä painettuja ikoneita – joita voitaisiin jakaa saattoon osallistuville ja sitä seuraaville. Eri tiedotusvälineisiin on otettava yhteyttä ja kerrottava, mikä ristisaatto on, ja tarjottava juttuideoita.

Uskonnonopetus ei tavoita kaikkia lapsia ja nuoria, ja kirkosta jopa erotaan, koska uskonnonopetus on järjestytty niin vaikeasti. Uskonnonopetus ei luultavastikaan tule säilymään tulevaisuudessa sellaisena kuin toivoisimme sen olevan.

Ehdotus: Seurakunnan tulisi valmistautua ottamaan tulevaisuudessa enemmän vastuuta lasten ja nuorten kristillisestä kasvatuksesta. Viikonloppuisin, arki-iltaisin tai koulujen loma-aikoina annettavan uskonnonopetuksen järjestämistä pitäisi aloittaa kehittämään pian.

Talous ja kiinteistöt

Helsingin ortodoksinen seurakunta on vuosien ajan elänyt yli varojensa, jonka seurauksena lähes kaikki likvidoitavissa ollut omaisuus on käytetty ja jäljelle jäänyt kiinteistöomaisuus on valtavan korjausvelan seurauksena suorastaan rasite. Seurakunnan kiinteistöomaisuus voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

  1. jumalanpalveluksiin ja muuhun varsinaiseen toimintaan pyhitetyt tilat
  2. hallintoon käytetyt tilat
  3. sijoitusomaisuus

(ks. Kiinteistötyöryhmän raportti: https://ort.fi/sites/default/files/2019-08/Kiinteistöryhmän%20raportti_0.pdf)

Ehdotus: Ryhmään 1) kuuluvat pyhäköt ovat seurakunnan toiminnan keskuksia, joiden ylläpitäminen on välttämätön edellytys seurakunnan perustoiminnan järjestämiselle. Ryhmään 2) kuuluvien tilojen tarvetta ja sijaintia on tarkasteltava kriittisesti. Seurakunnan pitää tarkastella voitaisiinko nämä tilat vuokrata omistamisen sijaan. Ryhmään 3) kuuluvia tiloja pitää tarkastella vain realististen tuotto-odotusten kautta. Tiloista, jotka vaativat suuret investoinnit tuotto-odotuksiin nähden, on luovuttava pikaisesti.

Seurakunnan talouskertomukseen ei juurikaan sisälly tietoja eri toimintamuotojen laajuudesta kuten kävijämääristä. Vaikka yksi ja kaksi osallistujaa ovat yhtä tärkeitä kuin laajat joukot, on määrienkin tarkastelu tarpeellista. Jos esimerkiksi jossain kerhossa tai muussa ryhmässä on vähän kävijöitä, voi syynä olla esimerkiksi tiedon puute tai paikan huono tavoitettavuus.

Ehdotus: Seurakunta alkaa tilastoida eri toimintamuotojen tavoittamien kävijöiden määrää ja analysoida tekijöitä, jotka niihin vaikuttavat. Tiedotukseen ja tavoitettavuuteen on kiinnitettävä suurta huomiota. Seuraavaan Tekemisen suunnitelmaan sisällytetään em. muutos.

Tekemisen suunnitelma 2020 ei anna virheetöntä kuvaa eri toimintapaikkojen kuluista. Suunnitelmasta ei ilmene ovatko kiinteistöt omia vai vuokrattuja, mikä johtaa siihen, että vuokrattujen kulut vaikuttavat paljon suuremmilta kuin omistettujen. Se ei myöskään sisällä eri yhteisöjen antamia lahjoituksia, jotka kuitenkin voivat olla useiden tuhansien eurojen suuruusluokkaa vuodessa.

Ehdotus: Suunnitelmissa on näytettävä kokonaiskuva taloudesta siten, että kuluista ja tuotoista saadaan mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaava kuva.