Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ortodoksista kulttuuria Itä-Helsingissä, jossa asuu noin 4500 ortodoksiseen kirkkoon kuuluvaa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys pyrkii omalta osaltaan tukemaan seurakuntalaisten osallistumista kirkolliseen toimintaan yhteistyössä Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja hiippakunnan kanssa.
Yhdistyksen jäseneksi liittyminen
Jäseneksi liittyminen on helppoa: lähetä sähköposti yhdistykselle ( itahkiortodoksit@gmail.com ) . Kun hallitus on hyväksynyt jäsenyytesi saat jäsenmaksutiedot.
Jäsenmaksu 2023 on 15,00 €.
Yhdistys järjestää muun muassa liturgian jälkeisen kirkkokahvituksen, organisoi pääsiäisyön yhteistä ateriaa nyyttikesti – periaatteella sekä valmistaa myyntiartikkeleita myyjäisiin Tiistai-kerhossa ja toteuttaa vuosittain pyhiinvaellusmatkan.
Yhdistyksen talous perustuu jäsenmaksutuloihin, kahvituksesta, myyntiartikkeleista ja myyjäisistä saatavaan tuottoon. Kappelilla on myynnissä ikoneja, pääsiäiskortteja, suruadresseja ja muuta pientavaraa sekä ipodiakoni, kirkkotutkija Timo Lehtosen kirjoja.
Saaduilla tuotoilla yhdistys ylläpitää toimintaa ja hankkii kirkollisia esineitä kappeliin, sekä kirkkokahvitukselle tarvittavia astioita.
Hallitus 2023: Jari Haukka (puheenjohtaja), Leila Joutsen (varapuheenjohtaja), Lenita Tynkkynen (sihteeri), Mia Id (jäsen)
Rahastonhoitaja: Marketta Haapsaari,
PYHITTÄJÄ ALEKSANTERI SYVÄRILÄINEN
(15. kesäkuuta 1448 – 30. elokuuta 1533)
on yksi ortodoksisen kirkon pyhistä, joita nimitetään Karjalan valistajiksi.
Pyhittäjä Aleksanteri, maallikkonimeltään Amos, syntyi Novgorodin hallitsemalla alueella Äänisen viidenneksessä, Syväriin laskevan Ojattijoen varrella Manderen kylässä vuonna 1448. Hän oli syntyperältään vepsäläinen.
Aleksanteri karkasi salaa vanhemmiltaan kilvoittelemaan Valamon luostariin vuonna 1471, jossa hänen vihittiin munkiksi 26-vuotiaana 1474. Oltuaan kolme vuotta munkkina hän siirtyi erakoksi Pyhityssaareen, jossa hän asui luolassa seitsemän vuotta. Valamosta hän siirtyi vuonna 1484 igumenin luvalla Laatokkaan laskevan Syvärinlähistölle, jossa hän vietti kilvoitellen ensin yksinään seitsemän vuotta ja myöhemmin perustamansa Pyhän Kolminaisuuden luostarin
yhteydessä lopun ikäänsä.
Pyhän Kolminaisuuden luostarin kirkko rakennettiin ja arkkipiispa vihki sen vuonna 1526. Novgordin arkkipiispa Searpion vihki Aleksanterin papiksi ja nimitti hänet luostarin igumeniksi. Serapion toimi Novgorodin arkkipiispana 1506-1516, joten tämän perusteella Aleksanteri olisi saanut pappisvihkimyksen aikaisintaan 58-vuotiaana.
Aleksanteri Syväriläisen oppilaat perustivat Karjalaan paljon luostareita. Tämän vuoksi puhutaan Aleksanteri Syväriläisen koulukunnasta. Moskovan tsaarit osoittivat kunnioitusta Syvärin luostarille merkittävien lahjoitusten ja näyttävien vierailujen merkeissä. Aleksanteri Syväriläinen kanonisoitiin vuoden 1547 kirkolliskokouksessa. Hänen hagiografiansa kirjoitti pappismunkki Irodion kaksitoista vuotta Aleksanterin kuoleman jälkeen 1545. Irodion oli Aleksanterin oppilas ja myöhempi luostarin johtaja.
Aleksanteri Syväriläisen turmeltumattomat reliikit löytyivät sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen, ja ne siirrettiin hopeiseen arkkuun, jossa ne saivat olla rauhassa kolmesataa vuotta vallankumoukseen 1917 asti. Tuona aikana Aleksanteri Syväriläisen pyhät reliikit olivat suuren kirkollisen kunnioituksen kohteena.
Lokakuun 23.-24. päivänä 1918 Aunuksen erikoiskomitean työntekijät löysivät munkkien piilottaman Aleksanteri Syväriläisen hopeisen arkun. Aleksanterin ruumis otettiin pois arkusta, sille tehtiin lääketieteellinen tutkimus ja se asetettiin näytteille palvelemaan vallankumouksellisen uskonnonvastaisuuden propagandan tarkoitusperiä. Tämän jälkeen reliikit hävisivät, kunnes ne löydettiin Pietarista Sotilaslääketieteellisen akatemian laitokselta, seinäkaapin takaa syksyllä 1997. Tämän jälkeen pyhäinjäännökset tutkittiin Pietarin oikeuslääketieteellisessä laboratoriossa, jossa todettiin jäännösten ikä ja etninen alkuperä. Aleksanteri Syväriläisen turmeltumattomat pyhäinjäännökset, reliikki, palautettiin metropoliitta Vladimirin siunauksella Syvärin Pyhän Kolminaisuuden luostarin Kristuksen kirkastuksen kirkon luostariin 23. marraskuuta 1998, jossa ne ovat taas suuren kirkollisen kunnioituksen kohteena.
Lähde: Wikipedia
Itä-Helsingin ortodoksit ry:n säännöt
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Itä-Helsingin ortodoksit ry ja
sen kotipaikka on Helsinki.
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ortodoksisen kirkon toimintaa ja ortodoksista kulttuuria Itä-Helsingissä ja valvoa alueella asuvien ortodoksien yhteisiä etuja.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys tukee seurakuntalaisten yhteistoimintaa Itä-Helsingin alueella yhteistyössä Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja Helsingin hiippakunnan kanssa.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarvittavaa irtainta ja kiinteää omaisuutta ja järjestää asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia ja varainkeräyksiä.
3. Jäsenet
Yhdistykseen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.
Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
5. Liittymis- ja jäsenmaksu
Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous.
6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 4 – 6 muuta varsinaista.
Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
8. Tilikausi ja toiminnantarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.
9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.
Yhdistyksen kevätkokous pidetään helmi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
11. Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet seuraavalle kalenterivuodelle
7. valitaan yksi toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.